Empatiaa ?!

Joulut on lusittu tältä erää. Tänä vuonna oli vähän erilainen joulu, kun vietimme sitä anoppilassa, mutta kivaa oli. Nyt on onneksi sateiden jälkeen ollut niiin ihania kelejä, kun on ollut kunnolla pakkasta ja lunta sekä on päässyt hiihtämään.

Aki- raukalla on naamakin aivan turvoksissa pakkasesta.

Olen viime aikoina tajunnut sellasen havainnon itsestäni ja omista päättelykyvyistäni, että monesti tulkitsen joidenkin ihmisten käytöstä ensimmäisenä ilkeäksi tai töykeäksi. Harvoin tai oikeastaan ikinä se ei ole ilkeyttä, vaan olen huomannut että monesti hieman sosiaalisesti köyhät ihmiset, jotka kokevat että eivät ehkä osaa reagoida johonkin mitä sanoin, pysyvät hiljaa tai vastaavat  jotain vähän töksäyttämällä. Mua vähän naurattaa tää piirre itsessäni, että miksi sitä ensimmäisenä ajattelee, että mikä mussa on vikana tai siinä mitä sanoin, tai että miksi tuo ihminen on töykeä tai ilkeä minua kohtaan. Muuttaessamme tänne uudelle paikkakunnalle mulla oli suuriakin vaikeuksia jutella uusien ihmisten kanssa. Monesti sanoin jotain ja vastapuoli saattoi pysyä täysin hiljaa. Siinä oli sitten helppoa itselle uskotella, että kyllä sitä oikeasti kiinnosti mitä sanoin.
Ehkä oikeasti sitä ei edes kiinnostanut, ja mä luulin koko ajan ihan väärin :D haha.

Monissa muissakin tilanteissa tämä sama pätee. Muistan kun tutustuttiin yhteen meidän ystäväpariskuntaan ja muutamia kertoja mietin, että mitä olen sille miehelle tehnyt kun se oli niin jölli mua kohtaan. Kysyin Akiltakin joskus, että huomasiko se. Tarpeeksi aikaa yritin tehdä itsestäni mahdollisimman miellyttävän ja olin samaa mieltä kaikista asioista (niinkuin se nyt auttaisi), kunnes rohkaistuin ja kysyin hänen vaimoltaan että mikäköhän sillä miehellä on. Vaimo kertoi miehen olevan vain väsynyt, vuorotöitä kun tekee. Sillähän oli mun kanssa niin mahdottomasti tekemistä :D
Yritän jatkossa pitää mielessä niissä tilanteissa, kun kohtaan vähän epäilyttävää reagointia tai en saa reagointia ollenkaan, että ehkä kyseisellä ihmisellä on jotakin muuta mielessä. Tai sit todella häntä ei vaan kiinnosta mun jutut :D. 

Onko tää vaan niin suomalainen juttu, että heti ensimmäisenä ajatellaan että mitä se nyt musta tollain ajattelee tai mitä mä tein väärin. Ajatteleeko espanjalaiset näin tai jenkit? En usko. Mutta miten sitä sitten muuttaa sitä sisäsyntyistä ajattelumalliaan? Tää on sama juttu vähän kun ton kuningas alkoholin kanssa. Me tiedetään, että ei siinä itse asiassa mitään väärää ole. Suomalaiset on vaan niin pitkään sitä väärinkäyttäneet, että itse asiastakin on tullut väärä. Ympäröivä yhteiskunta kuitenkin vaikuttaa meidän suhtautumiseen asioihin ja suurin osa suomalaisista ajattelee kuitenkin aika samalla lailla? Vai ajatteleeko? Ja miten sitä sitten yksilönä muuttuu tai muuttaa omaa ajattelumalliaan? Onko se sitten kuitenkaan kiinni ympäröivistä olosuhteista?